maanantai 3. tammikuuta 2011

Sytyckin yhteenveto

Haaste

Haastena oli olla koreografi, eli keksiä jotain uutta. Jotenkin päähän oli jäänyt päähänpinttymä nallesta enkä enää ajoissa pystynyt vaihtamaan ajatuksiani muille urille. Neulottavien ja tarpeellisten asioiden lista oli pitkä: pipo, pitsihuivi (mulla on jo ideakin), joku villapaita, sukat. Lelun tärkeysjärjestys ei ole juuri siitä  ylimmästä päästä. Mulla ei ole tarvetta leluille enkä leiki niillä. Mutta lelu päättyi puikoille.

Hollywood-viikot

Ajatuksissani oli koko viikon aikana nallen muoto ja se miten aloitan neulomisen. Koetilkun olisin voinut jo neuloa siinä vaiheessä, olisi tullut selvääksi että kuonon muoto muokkaa kokonaan nallen ulkonäköä. Enkä erityisesti panostanut lankojen hankintaan, kotona oli jo toiselta neulojalta saatu täydellinen väricombo (erilaisia harmaita ja valkoinen) seiskaveikkoja ja se tuntui heti täydelliseltä.

Tosin nyt joudun ehkä menemään kauppaan uusille seiskaveikkaostoksille. Se on aika hyvä prototyyppilanka ja ne tossut odottavat vieläkin neulomista.

Show: lelun synty


Tässä vaiheessa tuli neulottu koepää. Taisin neuloa vaan yhden, mutta purin sitä enemmänkin kun kerran, kun kokeilin erilaisia lisäyksiä, kavennuksia, lisäysvälejä etc. Varsinainen karhun pään neulominen sujui helpommin. Ajatus-karhu muokkautui neuleeksi sujuvasti, ilman kasvukipuja ja lopputulos oli kompakti, juuri täydellinen.

Neuloin toisenkin karhun erittäin sotkuisen ohjeen testailua varten. Siihen tuli muutamia muutoksia, mutta ei huomattavasti.

Tähän asti oli neulominen sujunut tavallisesti. Ei isoa paniikkia. Täytyy vaan keksiä ohjeelle nimi  ja toteuttaa ohje. Nimiongelma ratkesi Ravelryssa.


Show: ohjeen synty


Edessäni oli puolimiljoona ongelmaa: en osaa, en osaa ja en osaa, eli kielioppi, taitto ja toteutus. Onneksi yksi kaveri suostui muokkamaan hirviöni kaunottareksi ja ottamaan esittelykelpoisia kuvia. Karhukuvien perusteella ne Freddyt viettivät aika aktiivisen talvisen päivän Turussa.

Hirviö
Kaunotar

Kirjeenvaihto taiton tekijän kanssa oli aika mielenkiintoinen. En tiennyt mitä tarkalleen odotin ohjeelta ja miltä asiat näyttää jos olen ne saanut niin kun kuvittelin haluavani. Eli pelkään että aiheutin tietämättömyydelläni kaverilleni enemmän töitä.

Loppusuoralla ihastuin ajatukseen erittäin pelkistettystä ohjeesta. En ehkä itse vaivautuisi lukemaan sivutolkulla ohjetta, mutta pelkistettyä ohjetta seuraisin mielellään. Asia jäi kiinni vaan toteutuksesta, käytössäni oli vaan Gimp, enkä osaa sitä käyttää riittävästi jotta saisin piirroksen digitaaliseen muotoon. Täydellisessä ohjeessa olisi vaan kaavioita/piirroksia ja korkeintaan 2-3 lausetta hankalista työvaiheista.


Täydellisen ohjeen ajatuspoikainen


Loppupohdiskelu


Todennäköisesti teen lisää omia neulejuttuja, mutta luulen etten kirjoittaa enemmän ohjeita. En osaa itse ottaa hyviä kuvia tai kirjoittaa kieliopillisesti virheetöntä ohjetta ja pidän aika tärkeänä että osaisin tehdä asioita itse.