Yes, I Can

Yes, I Can

So You Think You Can Knit haasteen raportointiblogi. Kilpailu löytyy osoitteesta http://sytyckfin.blogspot.com/

Henkilökohtainen kilpailusuunnitelma aka HeKS:

• Koetanssi, 18.9.2010 menneessä ilmoittaudun haasteen emolle.
• Hollywood-viikkojen aikana 27.9 - 16.10.2010 tutkin haastetta. Toivottavasti se on pienempi kun norsu. Kirjastot, lähdemateriaalit ja enneunet ovat suotavia.
• Show alkaa 16.10 klo 18.00. Varan riittävästi kaakaota ja pakkaseen pikalämmitettäviä pullia. Kilpailijoita täytyy harhauttaa lähettämällä heille linkkejä lankakauppojen tarjouksista ja uusista malleista. Se harhauttaa heidät sivupoluille. Muistivihkon sijan kirjoitan kaikki aivotukset raportointiblogiini. MUISTAKIN se!
• Finaali 31.12.2010
• Loppuraportointi 9.1.2011 mennessä, miten kilpailu sujui, miten silmukat luisti ja kuka kilpailijoista kirisi loppusuoralla eteeni.
  

Kilpailulaji: Robottipopping & rocking. 


Juuri se oikea taistelu.. anteeksi, kilpailutyyli.
Lajin esittely on seuraava: “Yksi liike kerrallaan. Moduulineulonta on sinun tyylisi. Jokainen projekti valmistuu moneen kertaan. Neulot pieniä kappaleita kerrallaan yhdistäen joko neuloen tai ompelemalla… riippuu sinusta. Kappaleiden kokoaminen, yhdistäminen ja ompeleminen ovat omat taiteenlajinsa ja sinä olet siinä mestari. Olet ehkä dominoneuloja tai viimeistelyekspertti...?”



Yksi liike kerrallaan

Olen siirtynyt palaneulonnan seuraavaan tasoon ja neulon nykyään projektit kokonaisina, yksinä paloina. Hihat, etukappaleet, takakappaleet ja muut silmukat ovat nätisti yksillä puikoilla (tai kaksilla). Tosin olen huomannut että jotain täytyy jättää viimeistelyäkin varten, kaikkea ei voi/pystyy/ ei ole kaunista neuloa heti. Esimerkiksi nappilistat. Jos esimerkiksi olen neulonut kaulaaukon liian leveäksi ja etukappaleesta jäi muutama silmukka vajaksi täydellistä ympärysmittaa varten, voin virheen korjata myöhemminkin neulomalla vähän leveämmän nappilistan. 


Yksi liike kerrallaan ajatus pätee myös neuleprojekteihini. Yleensä minulla on vaan yksi tärkeä projekti kesken ja keskeneräisiä projekteja on vähän. Oloni tulee huonoksi kun monen keskeneräisen projektin langakerät irvistelevät työpöydälläni. 


“Jokainen projekti valmistuu moneen kertaan”. 

Kyllä. On ihan normaalia että neulon neuleseeni kaksi tai kolme kertaa uuden kaulaaukon, koska edelliset sävellykset eivät olleet tyydyttäviä. 

Yritän tuoda tänne kuviakin:

Alkuperäinen neule, kaulaaukko on liian korkealla.

Kakkoskokeilu: vähän saksimista ja tulos on seuraava:

Aluspaita näkyy, lopputulos ei ole tyydyttävä.


Kolmas kokeilu:

Tulos on täydellinen. 


On ihan normaalia että puran 70-prosenttisesti valmisneulotun neuleen alkukerälle ja aloitan saman projektin neulomisen uudelleen koska huomasin että laskelmissani jätin kaulaaukon liian pieneksi ja se aiheutti myöhemmin 10 cm vajeen ympärysmitassa. Esimerkki näkyy kuvasta.

On ihan normaalia että puran kokonaan neulotun työn, koska projeti ei sopinutkaan minulle ja neulon siitä jotain parempaa. Nykyprojekteistani uuttaa elämää odottaa Citroen-huivi, se saa joskus toisen langan kaverikseen ja muuttuu kolmiohuiviksi. Westknitsilla ja Veera Välimäellä on yksinkertaisia ja mielenkiintoisia huiveja.



Olenko dominoneuloja? 

Lasketaanko siihen yksi projekti? Neuloin viime vuonna kahdeksan palan tossut ja niissä oli seitsemän palaa liikaa. Seuraavalla kerralla kun tulee tossujenneulontakuume, neulon ne suosiolla perusrehellisten sukkien tavalla. 8-palatossut kartoittivat ihan mukavasti mun patalappuvarastojaan, lappuja tuli enemmän kun mulla oli jalkoja tai tarvetta tossuille.



Viimeistelyekspertti. 

Kyllä. Olen ottanut opikseen ja osaan sitä välttää nyt ennakkoon. Alkuaikoina tapahtui useinkin että yksi etukappale oli 5 cm korkeampi ja 3 cm kapeampi kun toinen etukappale. Nykyään olen ja professionaali ja neulon suosiolla projekteja jossa on mahdollisimman vähän viimeistelyä.


Neulomiseni perusteena on vahvat ja monimutkaiset laskelmat. Olen erittäin kiitollinen kouluaikojen matematiikkaopettajalle joka opetti ristikkäisen prosenttilaskelman. 

Välillä neulon jopa mallitilkkujakin. Pari viikkoa sitten tein huippusuorituksen ja neuloin mallitilkun jopa sukkia varten (kaverille).  Neuloin sen pyörönä, pesin sen ja siitä tuli minulle aika nätti käyttökelpoinen sukka.